Ylös, ulos ja lenkille

Syksy ja pimeys on tullut; väsyttää, sataa vettä, on kylmä, pimeää, masentaa yms.. Moni aloitti kesän jälkeen taas liikunnan mutta alun innostus saattaa juurinkin jäädä syksyn masentelun ja ikävän kelin jalkoihin. Tässä muutama vinkki, joilla voi, toivon mukaan, säilyttää liikunnan myös pimeyden ja kylmyyden keskellä!

1. Aseta TAVOITE. Aina minä höpisen tavotteista mutta ne ovat vaan niin siistejä juttuja! Minulle tavoite= unelma, joka on mahdollista toteuttaa. Tavotteita/unelmia pitää olla elämän joka osa-alueella!

Sinun unelmasi ei tarvitse olla maraton tai fitness-kisa, vaan se voi olla ihan tavallinen juttu: "liikkua kolme kertaa viikossa","hölkätä 5km", "nostaa penkistä 100kg", "oppia seisomaan käsillä" yms.. Nyt siis mietintämyssy päähän ja mieti missä haluaisit kehittyä, olla parempi. Aseta myös tavoitteelle päivämäärä ja kirjoita se ylös. 

2. Tee PÄÄTÖS. Ei ole väliä liikutko aamulla vai illalla, kunhan liikut. Aamu-urheilun valitseva laittaa jo illalla urheilukamat valmiiksi, herätyskellon soimaan tarpeeksi ajoissa ja herää ensimmäisellä herätyksellä. Voin rehellisesti sanoa, ettei minuakaan kiinnosta herätä 4.50 aamulla lenkille, eikä edes klo 6.00 herätys ole kiva,  mutta tämä vi***us kestää vain muutaman minuutin ja helpottaa heti, kun nousen ylös sängystä; kerran se vain kirpasee. 

Iltaliikkuja taas asennoituu aamusta alkaen urheilemaan töitten jälkeen, sillä ei ole muita vaihtoehtoja.
Ulkoliikkujan ei tarvitse pelätä huonoa keliä, jos sataa vettä, pue oikeat varusteet tai jos on pimeetä, käytä heijastinta ja jos on tarvetta niin otsalamppua. Minulla on samat vaatteet yllä, satoi tai paistoi.. Faktatietoa: flunssa EI TODELLAKAAN tule kastumisesta, vaan ihmisellä täytyy olla pöpö kehossa! Rohkeasti siis vain vesisateeseen lenkille, ei me sokerista olla!

3. Sosiaalinen tuki ja paine auttaa pysymään ruodussa. Mikäli sinulla on vaikeuksia pysyä päätöksissäsi liikkua, niin kerro siitä ystäville, perheelle yms. Pyydä läheisiäsi hieman "potkimaan" sinua liikeelle jos laiskuus meinaa iskeä. Sovi treffit lenkille, salille, jumpalle yms. Samalla saa hoidettua sosiaallisia suhteita ja fyysistä kuntoa.

4. Aikataulutus. Olisihan se ihanaa elämää jos voisi vain fiiliksen mukaan mennä ja tulla mutta itselläni ainakin työ ja arjen rumba vie niin suuren siivun hereilläoloajasta, että ei siinä haaveilemaan ehdi. Katson viikon kalenterin etukäteen ja kirjoitan treenit ajankohtaan, jolloin ajon ne toteuttaa, näin treenit ovat samalla viivalla muiden menojen kanssa, ovathan ne yhtä tärkeä osa elämää.  Jos töitä on 8-20, niin silloin ei auta muuta kuin mennä edellisenä iltana aikaisin nukkumaan ja lähteä aamulla lenkille. Suunnitelmallisuudella jää turha arpominen vähemmälle ja tzadaa: aikaa säästyy.

5. Kiire, mikä ihana tekosyy! Jep! Olen sitä mieltä, että kiire on tehtyä.. Tunnusta myös itse tämä, että voisin vieläkin paremmin tehostaa ajankäyttöä mutta kukaan ei ole täydellinen :D. Jokaisella meistä on 24 tuntia aikaa vuorokaudessa, kenelläkään ei ole vähempää eikä enempää.. Tietysti toisille treenaaminen on tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin toisilla, eikä siinä mitään. Kiireisen ihmisen ei välttämättä tarvitse erillistä treenikertaa tehdä, vaan voit ujuttaa päivääsi muutamia juttuja, joilla saat aktiivisuus tasoasi nousemaan. tässä muutama esimerkki:

• Kyykkäile pitkin päivää. Esim. voit tehdä työpäivän aikana tunnin välein 5 kyykkyä, kahdeksan tunnin jälkeen sinulla on plakkarissa jo 40 kyykkyä! Tai voit  tehdä ihan minkä tahansa lihaskuntoliikkeen kyykyn tilalla
• Kahvitauolla ei ole pakko istua, vaan voit seistä, mennä juoksemaan rappua, mennä pihalle ja hakea take away-kahvin..
• Käytä rappuja hissin sijaan ja siis oikeasti! Asun kerrostalossa ja en vieläkään käsitä, miten ihmiset käyttävän hissiä aina myös alas mennessä.. Raputhan juoksee alas.. Mutta ylöspäin kun mennään rappuja, niin saadaan treenatut pakarat!! Ja kaikkihan haluaa pöheän pyrstön!! :D
• Mainoskatkoilla voi tehdä jumppaa, vaikka yleisliikettä tai burbeeita
• Lasten kanssa jumppaillu ja touhuaminen! Vaikken lasta omistakkaan, niin mielestäni monet käyttää muksujaan tekosyinä liikkumattomuuteensa. Käsittääkseni rattailla pääsee myös lenkille, leikkipuistossa aikuinen voi osallistua lasten leikkeihin tai vahtiessaan muksuja, voit taas kyykäillä tai vaikka vedellä leukoja leikkitelineissä yms.. Youtubesta löytyy kaikkia jumppavidoita, joiden mukana voi jumpata. Lapset varmasti tulevat mukaan messiin kun äiskä tai iskä tai koko perhe jumppaa, plus yhdessä kivaa tekemistä <3.
• Mikäli olet väsynyt, niin mene nukkumaan tai treenaamaan! Eli sinä et siinä sohvalla tv:n ja herkkujen ääressä piristy. Väsyneenä voi todellakin nostaa pyllyn sohvalta ja mennä vaikka kävelylle.. Ks. kohtaan 2. päätös, sillä sää ei ole este, vaan pukeutumiskysymys

6. Ravitsemus. Tämä on ehkä se tärkein juttu, eli kuuluisi sinne ykköseksi mutta laitoin tämän viimeiseksi, jotta se jää parhaiten mieleen ;). hahah! Säännölliset ruoka-ajat ja ravitseva ravinto, takaavat sen, että sinulla on energiaa ja virtaa liikkua, palaudut treenistä ja kehityt. Mikäli väsymys ja uupumus painaa, niin katsoppa mitä sinne suuhun menee.. Ja kenties voit asialle jotain tehdä, jos suuhusi päätyy ravintoköyhää tavaraa..

Tässä oli muutama vinkki, vielä varmasti jäi paljon sanomatta mutta jätetään ensi kertaan.. Toki jos sinulle tuli jotain mieleen, niin kerro ihmeessä!

Mikäli tämä oli ihan naurettava postaus ja haluat mielummin maata sohvalla, niin ehkei ole vielä sinun aikasi harrastaa säännöllistä liikuntaa. Kaikki on kuitenkin sinusta itsestäsi kiinni, kukaan ei voi sitä puolestasi tehdä.

Ihanan syksyistä viikkoa!!

xxx

-Minna

Paluu arkeen

Treeniohjelma tuli kuukaudeksi eteenpäin ja voisikin sanoa, että perusarkeen on palattu, ei enää turhia löysäilyjä edessä. Berliinin maratoniin on aikalailla tasan kolme kuukautta ja jos meinaa loppuaikaa laittaa paremmaksi, niin edessä paljon kilometrjä! Vähän olen miettinyt pikkukisoja ennen Saksan reissua mutta mitään ei ole vielä lukkoon lyöty, tavoite olisi ainakin yksi 10km ja puolimaratoni kirmata.

Ihminen laiskistuu todella helposti! Pari viikkoa, kun lepopäiviä on monta viikossa ja saa nukkua pidempää, niin on todella vaikea saada itsensä aamusin liikkeelle. Olen siis koko viikon herännyt kelloon ja miettinyt: "ei hitto, ei jaksa lähteä liikkeelle..". Etenkin herääminen kaatosateeseen ja ajatus lenkille lähdöstä sinne kylmään ja märkään, ei todellakaan houkuta.. Vaikeata on siis ollut, vaikken ole treeneistä luistanutkaan..

Minulla on siis hieman ollut motivaatio-ongelmaa tai ehkei motivaatiossa mitään vikaa ole mutta sanotaanko näin, etten ole niin innostuneesti lähtenyt tällä viikolla lenkille :). Elämähän ei ole ruusuilla tanssimista, joten jos sinullakin on näitä "ei kiinnosta -fiiliksiä", niin se ei ole kuitenkaan este tehdä treeniä! Lähde siis jokatapauksessa, vaikka pikkupiru huutaa olkapäällä: "ei sun tarvii tänään treenata.." No, se piru huutaa kyllä seuraavana ja seuraavana päivänä.. Paras tapa vaientaa laiskuuden ääni on vain lähteä liikkeelle! Muutenkin jos olen jo herännyt ja noussut ylös sängystä, niin olisi todella tyhmää jättää treeni väliin, sillä sen vuoksi heräsin törkeän aikaisin, muutenhan olisi kannattanut jo illalla päättää nukkua pidempään.

Juoksu on kulkenut ihan hyvin, vaikkakin alkukankeus kestää normaalia kauemmin, eikä ihan ennätys kilsavauhteja tule lenkillä.. Mutta no stress,  juoksen hiukan hitaammin, että sykkeet pysyy tarpeeksi alhaalla, enkä tyhmänä piiputa itseäni! Pari kovaa treeniä on tullut tehtyä ja niillä juoksu kulki todella hyvin, uskon siis olevani suhteellisen hyvin palautunut Forssan juoksusta! Nyt vaan muistan syödä hyvin ja levätä riittäväsi treenin ohella. Niin ja olen nyt päättänyt käydä hieronnassa joka toinen viikko, pysyvät jalat iskussa koko kesän <3. Tämän asian olen turvannut varaamalla jo seuraavat kaksi hieronta-aikaa, aikas hyvä keino pitää kehonhuolto tavotteissa!

Ensi viikolle toivon aurinkoisia aamuja ja flow-tila juoksua, jos ei toive toteudu niin fuck it! Mikään ei estä minua silti lähtemästä treenaamaan kaatosateeseen ja kylmään syksykeliin!! :)


Aivan mahtavaa treeni viikkoa!

xxx

-Minna

Muutoksen tuulia..

Elämässä ei koskaan voi kaikkea suunnitella valmiiksi, sen olen moneen kertaan huomannut. Minulle muutoksia on tapahtumassa työrintamalla. Nykyinen työpaikkani tai paremmin sanottuna "työhuoneeni" on ollut reilun vuoden verran MeiänKaa -tiloissa, olen ollut yksi kuudesta tilaa vuokraavista likoista. Kaikki on sujunut todella hyvin, meillä ilmapiiri on mukavan rento: kemiat toimii ja jokainen hoitaa omat juttunsa, menee ja tulee miten tykkää. Se sopii minulle!

Joskus kuitenkin "kohtalo puuttuu peliin"! Aloin talvella huomaamaan, kuinka kynsien tekoon tarkoitettu akryyli alkoi vaivaamaan; päänsärkyjä ja hengenahdistusta.. Aluksi en vain pystynyt olemaan kovinkaan pitkää samassa huoneessa mutta pikku hiljaa aloin jo oirehtimaan omassa työtilassa.
Ei hyvä juttu ollenkaan! Haluan nyt heti sanoa, ettei porukka ala hysteeriseksi, että olen tilassa lähes joka päivä melkein kellon ympäri ja se on TODELLAKIN eri juttu, kuin asiakkaalla, joka käy ehkä kolmen viikon välein pari tuntia istumassa... Kemikaaleilta ei nykypäivänä voi välttyä, joten turha alkaa jeesustelemaan, että nämä rakennekynnet ovat vaarallisia. Minä olen muutenkin allergisoitunut ripsipidenyksille ja en voi edes  värjätä ripsiä, sillä sekin aiheuttaa minulle oireita eli selvästi olen hieman herkempi ihminen!

Aluksi minua pelotti, halusin uskotella ettei mitään ongelmaa ole mutta pikkuhiljaa oli todettava ettei tästä seuraa hyvää jos en kuuntele kroppaa. Ajatukset pyöri päässä: " mihin mä sitten lähden", "kuinka paljon kustannukset nousee".. Itsenäisenä yrittäjänä haluan pysyä, haluan hoitaa omat asiat, joten vuokratuoli ei ole enää minua varten, kun on kerran itsenäiseen toimintaan tottunut.

Asiaa pähkäiltyäni, stressattuani, vietettyäni unettomia öitä, muistin yhden haaveeni, joka oli unohtunut: haluan perustaa hyvinvointikeskusen! Herbalifen hyvinvointiohjaus on ollut harrastuksena kolme ja puoli vuotta, olisko nyt aika panostaa myös siihen enemmän (hieronta edelleen ykkösjuttu kuitenkin). Parhaiten se onnistuu, kun olen muiden "herbaihmisten" kanssa. Minä haluan vuokrata liiketilan, johon alivuokraan kolleegoille huoneita. Pakko sanoa, että aivan huippuidea!!. Siitä sitten asiat alkoi rullaamaan, löytyi ihanat tilat Kauppakatu 3 A:sta, asiaa vietiin eteenpäin ja loppuviimein päätimme ottaa tilat!

Syyskuussa aukeaa siis "hyvinvoinnin tilat" ja samalla kääntyy uusi sivu elämässä; koskaan aikaisemmin en ole päävuokralaisena ollut ja niin sanotusti vastussa kaikesta mutta eiköhän se suju, kuitenkin huippu poppoo menossa mukana <3. Innolla odotan muutosta vaikka tietysti MeiänKaan:n tyttöjä tulee ikävä <3.

Loppuun vielä pätkä, jonka Rami näyttää mulle, kun tuntuu, että elämä potkii välillä turhan paljon päähän.. Oli sitten kyse muiden ihmisten mielipiteistä sinusta ja sinun tekemisistä, asioiden kaatumisesta päälle tai jostain muusta, niin tämä video motivoi sinua yrittämään kahta kauheammin!

xxx

-Minna

Ei se ole niin vakavaa!

Iskihän se flunssa mutta onneksi hyvin lievänä. Jouduin ainoastaan kolme treenipäivää huilimaan. Viime viikolla tein hiukan rankemman treeniviikon, joten käytännössä minulta jäi vain yksi treeni väliin. Ainahan ei ole fiksua flunssan jälkeen lähteä treenaamaan hulluna mutta kropassa tuntui hyvältä, enkä kokenut ylirasittuneeni. Silloin tällöin sitä saa vähän piiskata itseään rankemmin mutta kehon kuuntelu kannattaa pitää mukana.

Loman jälkeen koin pienen "ahdistuksen" treenausrintamalla, kuten edellisessä postauksessa kirjoitin. Ei mitään vakavaa mutta pientä "ranteet auki-fiilistä". Sitä tujotti liikaa vauhtia, sykkeitä ja tavoiteaijat soivat päässä. En nauttinut enää juoksusta, masensi kun ei kulkenut ja oli raskasta. Varmasti jokainen juoksija, olit sitten aktiivijuoksija tai harrastaja, on kokenut turhautumista huonoista sujuneista lenkeistä yms.. 

Viime keskiviikkona se löytyi! Nimittäin rento fiilis ja asenne! :) En nyt tarkoita, että heittäisin kirveen kaivoon tavotteiden suhteen (edelleen kovaa treenataan), vaan harrastamisen meinigin! Ei se nyt niin vakavaa ole jos ei tulevassa HCR:ssä tavoitteisiin pääse! Kesällä on varmasti satoja juoksutapahtumia, jonne voi mennä tavoittelemaan parempaa aikaa; toisin sanoen, tavoite ei minnekkään katoa, se vain hieman siirtyy eteenpäin ja ehkäpä jopa vielä paremmalla tuloksella ;). Minulla on juoksuvuosia ja kilometrejä vielä paljon edessä ja ihan harrastusmeinigillä tässä ollaan, toki harrastus voi olla vakava mutta ei nyt tässä elämästä ja kuolemasta sentään ole kyse :D.

Mistä minä sen rennon asenteen sitten kaivoin? No, ihan kevyellä lenkillä taas pääsi ajattelemaan selkeästi: en miettinyt vauhtia, en "kisoja", keskityin vain rullaamaan eteenpäin ja juoksu kulki hyvin. Toki vauhti oli surkeampi kuin ennen lomaa mutta who cares?? Jos juoksu kulkee ja on hyvä fiilis.

Viime viikolla tuli siis kirmailtua ihan hyvin: 97km, joista kolme lenkkiä oli kovatehoisia. Hyvin kroppa otti treenin vastaan, toki venyttelin joka päivä ja putkirullasin AINA lenkin jälkeen sekä illalla ennen nukkumaan menoa. Näistä kehonhuoltohommista ansaitsisin varmasti mitallin :D. Ei treeniohjelmassa ihan noin rakkaa viikkoa ollut mutta uskalsin hieman soveltaa, kun kerrankin tuntui, että järki on hommassa mukana.

Tavoitteet ovat tärkeitä elämässä ja jokaisella niitä tulisi olla mutta välillä sitä unohtuu tuijottamaan liikaa vääriä asioita ja unohtaa nauttia oikeasta elämästä eli arjen pienistä iloista. Mennään vain laput silmillä kohti seuravaa päämärää, mikä se nyt kenelläkin on.. Tällöin sitä vain suorittaa kaikki pakolliset tehtävät/harjotteet robotin omaisesti ja sekö sitä elämää on? Emme elä jotain tiettyä tapahtumaan varten vaan elämä juoksee ihan koko ajan eteenpäin (niin kauhealta kuin se kuulostaakin). Toisin sanoen ei kannata miettiä "sitten kun.." -ajatuksia vaan elää ja nauttia jokaisesta askeleesta kohti päämäärää.

Nautiskellaan näistä ihanista kevätpäivistä <3. Mennään lenkille ja nautitaan itse juoksusta vaikkei askel aina lentäisikään!

xxx

-Minna

Motivaatio..

Tänään ajattelin höpötellä siitä kuuluistasta ja ihmeellisestä asiasta kuin MOTIVAATIO.
Monesti törmään kysymysiin: miten jaksan/viitsin/ehdin treenaamaan säännöllisesti!? Vastaan aina, että kyllä sitä vaan ehtii kun päättää ehtiä! Niinhän se on mutta miten sitä sitten päätetään ehtiä, kun kalenteri huutaa merkintöjä? Jaa-a. Itsekkin juoksen kilpaa kellon kanssa melkein päivittäin, niin olisi kyllä kiva löytää se viisasten kivi, joka kertoisi miten olisi kaikista järkevin tapa rytmittää päivää.

Olen nyt reilun viikon treenannut säännöllisesti ja tehnyt treeniohjelman mukaan kaikki mutta kuukausi ennen sitä oli ihan jotain muuta kuin lenkkareitten solmimista..
Oli viiden päivän "kesäloma"/koulutusreissu Kölnissä, muutto uuteen kämppään, töitä kuusi päivää viikossa ja joka päivä kympistä kahdeksaan tai yhdeksään. Olisi siinä kyllä ehtinyt lenkillä käymään mutta ei jaksanut enää illalla eikä aamulla jaksanut nousta niin aikasin ylös, että olisi lenkille ehtinyt.
Tietysti Chilin kanssa piti lenkkeillä ja touhuta mutta omia treenejä en tehnyt, ei huvittanut.

Joka vuosi se iskee aina samoihin aikoihin eli siis pimeys, joka imee kaikki mehut!! Sitten pitää valita jääkö sinne sängynpohjalle vai taisteleeko vastaan.. Päätin taistella!
Motivaation kävin hakemassa takaisin Teivo Cup-kisasta. Teivo Cup oli 5km kisa, joka siis juostaan täysiä :D. Numerolappu rinnassa aina auttaa, ainakin minua, saamaan vielä enemmän irti itsestään kuin saisin yksin lenkillä. Lisätietietoja teivosta http://teivocup.blogspot.fi/ itse ajattelin mennä uudestaan juoksemaan kisan myös tässä kuussa, oli siistiä, kun suoritus kesti meikäläisellä 22.21min. se on pikkasen vähemmän minutteja kuin puoli maratonissa tai kokonaisessa..

Kisa oli minun tapa hakea motivaatiota mutta muitakin keinoja on. Esimerkiksi motivaatiovideot, joista avopuolisoni hakee treenimotivaatiota. Mulle kolahti erityisesti vierellä oleva video. Tuon kun katsot illalla, niin et malta odottaa aamua, jolloin pääset lenkille ;). Kyseinen viedo myös inspiroi blogin nimen:
minulle rise tarkoittaa aamulla aikaisin nousemista lenkille, aamut ovat parasta treeniaikaa <3.
Shine tarkoittaa loistamista eli pyrin aina hymyilemään ja "loistamaan", haluan että on pieni mahdollisuus piristää jonkun ihmisen päivää. Myöntistä energiaa ei ole koskaan liikaa!
Run on tietysti juoksemista.
Siinä oli täydellinen nimi blogilleni <3!!

Kaleneriin merkkaaminen tuo myös motivaatiota tai ylipäätäsä asian kirjottaminen ylös auttaa päätöksen pitämisessä. Mulla on A4 kokoinen kalenteri, jossa on lähes kaikki asiat. Merkkaan aamulle aina treenit, tietty asiakkaat eli työt on kalenterissa lisäksi illalle olen merkannut TO DO-listan. Aina kun hommat on hoidettu vedän tehtävän yli ja kivi putoaa hartioilta :).
Yhdessä vaiheessa kirjoitin jopa ruoka-ajat kalenteriin, jotta muistaisin syödä eli jos ei "osaa" syödä päivisin niin kalenteriin vaan ylös!

Ihmisellä menee noin 21 päivää oppia uusi juttu eli kun jaksat noin kuukauden noudattaa jotain asiaa niin sen jälkeen se on jo rutiini. Pätee siis syömiseen, liikuntaan yms.. Se on vaan jännä juttu, että ihminen laiskistuu jo muutamassa päivässä, ei oo helppoo meillä tämä eläminen..

Muistetaan kuitenkin välillä myös levätä! Onneks meikäläisellä on hyvä malli Chilppa se osaa olla stressaamatta turhista!

Ihanaa viikon alkua ja etenkin huomiselle hyvää maanantaina :).

xxx

-Minna