Juoksulenkkini raskausaikana

Alkuraskauden aikainen väsymys oli jotain niin järkyttävää, etten ollut koskaan samanlaista uupumusta kokenut! Silloin olin varma etten pysty juoksemaan kovinkaan pitkälle raskautta. Onneksi kävi toisin.  12. raskausviikon jälkeen energiaa oli tavalliseen tapaan ja juoksu kulki. Toki, vauhtini on matkan varrella hidastunut, eikä askel ole enää niin rullaava. Mutta juoksuksi kutsun lenkkejäni edelleen ja fiilis lenkin jälkeen on yhtä hyvä kuin ennen raskautta, vaikken puske itseäni enää äärirajoille.

Määrät ovat pudonneet viikkojen varrella; muutamat juoksut viikkoon riittää ja maksimissaan olen enää juossut 10km lenkin. Vessahätä alkaa vaivaamaan yli tunnin juoksussa, joten mielummin ajoitan lenkit sopivan mittaisiksi.  Pitkinä työpäivinä ei ole mitään järkeä kuluttaa itseään loppuu heti aamusta, onhan minun pysyttävä seisomaan ja tekemään työni kunnolla. Hyötyliikunta on ollut pelastus arjessa: juoksen töihin ja takaisin, yhdistän Chilin lenkitystä juosten. Tavoitteeni on ainoastaan hyvä fiilis ja hyvän toimintakyvin ylläpito, joten ei ole niin tarkkaa teenkö kaiken kerralla vai ripoteltuna pitkin päivää.

Haluan liikkua mahdollisimman monipuolisesti, joten vaihtelen lenkin matkaa ja tehoa:

Peruslenkkini, on tasavauhtista juoksua, jossa pyrin pitämään sykkeen alle 140. Raskausaikana ei ole suositeltavaa pitää sykettä pitkäaikaisesti yli 140 lyönnin, sillä sikiön syke laskee äidin sykkeen noustessa. Hetkellinen sykkeiden nosto yli 140 on taas hyväksi koko raskauden ajan, joten intervalliharjoittelu kannattaa. Aikaisemmin ohjelmassani olleet pitkäkestoiset vauhtilenkit ovat jääneet pois ja tilalle on tullut rentoja peruslenkkejä, joihin yhdistelen fiiliksen mukaan hetkellisiä sykkeen nousuja ylämäissä tai  lyhyissä vetoharjotuksissa.

Chilin kanssa kuntokolmonen juosten on minun intervalli- ja lihaskuntotreeni. Chili on edelleen hyvä lenkkiseura, vaikka sillä on jo ikää reilu 9 vuotta. Oman hidastuneen lenkkivauhdin myötä on Chilin kanssa lenkkeily ihanaa!  Haluan antaa Chilin nuuhkia rauhassa lenkin aikana, joten yhdistän juoksutaukoihin lihaskuntoa; Chilin haistelutauoilla kyykkäilen eri variaatioita (perus-, sumo-, askel-, luistelukyykkyjä) ja kuntokolmosen mäkinen reitti takaa hyvän sykkeiden nousun. Juoksen mäet ylös polvia nostaen ja kunnolla takaketjua hyödyntäen. 

Kävely kuuluu koiran omistajan päivään, enkä sitä liikunnaksi omalla kohdallani laske.  Chilin kanssa lenkit ovat onneksi reipasta menoa ja peruslenkit on kaupin metsäpoluilla. Viime viikkoina olen huomannut ylämäkien aiheuttavan puuskutusta ja kyllä, ihan vain kävelemällä!? Tätä taitaa reilu 6kg:n ekstrapaino tehdä (plus vauvan kanssa jaettu verenkierto :D). Voi olla, että metsälenkit käyvät pian myös ihan "raskausurheilusta", hahha!

Jokainen nainen ja raskaus on yksilöllinen matka. En todellakaan väitä juoksun olevan hyväksi kaikille tai että kaikkien tulisi juosta läpi raskauden. Omalla kohdallani raskaus ei ole vienyt juoksuintoani pois, enkä ole kokenut  sitä vielä liian kuormittavaksi keholle. Haaveni olisi juosta vielä ennen h-hetkeä, toki silloin juoksu on luultavasti ”kähöä” eli kävely-hölkkää. Mutta katsotaan ja eletään päivä kerrallaan muuttuvan kehon kanssa.

En halua kenenkään vertaavan itseänsä toisiin mutta kannustan säännölliseen liikuntaan raskausaikana. Aerobinen kunto on äärimmäisen tärkeää ylläpitää, sitä voi jopa parantaa raskausaikana. Kehoa kuunnellen olisi tulevien mammojen hyvä löytää itselleen laji, josta nauttisi (vauva nauttii masussa myös!!). Treenit tehdään silloin kehoa kuunnellen, ilman vertailua muihin tai otsarypyssä suorittamista.

Rv 26+5 ja leppoisa 10km lenkki 

xxx

-Minna