Miten
vuosi meni niin kuin omasta mielestä? Mulla meni vauhdilla ja toisaalta tuntuu
ettei mitään ihmeellistä ole tapahtunut, vaikka elämä on mullistunut täysin,
eikä se enää tule koskaan palaamaan ennalleen.
Keskittyminen
oli vuoden 2018 sana. Rehellisesti voin sanoa, etten sitä todellakaan
päivittäin, edes kuukausittain, miettinyt mutta pohtiessani viime vuotta,
muistin tavoitteissani ja mitä sillä tarkoitin.
Kroonisena
multitaskaajana ja suorittajana keskityin aika hyvin meneillä oleviin asioihin;
hoidin PT-koulun loppuun, enkä ole haalinut lisää koulutuksia. Toki siihen on
ollut muitakin syitä kuin tavoitesanan muistaminen..
Muutto
uusiin tiloihin oli ekstemporee idea mutta haluan tarttua eteen tuleviin
tilaisuuksiin, jotka houkuttelevat ja tuntuvat oikeilta. Uudet tilat
joogakoulun yhteydessä ovat olleet ihanat! Rakastan huonettani, tilan rauhaa ja
seesteistä tunnelmaa. Työkaverini, viisaat true joogit, ovat ihastuttavia
persoonia!
Isoin
muutos on ollut raskaus ja valmistautuminen äitiyteen (jatkuu edelleen). Vaikken
koe kovasti muuttuneeni, niin onhan arki erilaista kuin aikaisemmin. Treenit,
jotka aikaisemmin olivat isossa osassa ovat keventyneet, eikä elämä ole enää
ihan niin aikataulutettua. Ehdin arjessa jopa hetken huilaamaan, aina silloin
tällöin, hahha! Vointini ollessa edelleen hyvä, ei minun ole pitkistä
työpäivistä ”tarvinnut” luopua.
Tähän
vuoteen suhtaudun innolla ja odotuksella. Töitä on enää pari kuukautta jäljellä
(kääk!) ja vauvan tuloon noin kolme kuukautta. Tiedän sen menevän hujauksessa.
Vuodesta 2019 tulee erilainen ja ainutlaatuinen.
Tämän
vuoden sanani on nykyhetki. Olen ihmisenä tavoitteelinen ja välillä unohdan
hetkessä elämisen, kun minulla on kiire suorittaa asioita, jotka vievät minut
lähemmäksi tavoitetta. Vanhemmiten olen onneksi oppinut arvostamaan nykyhetkeä
ja asioita, joita minulla jo on.
Tiedän
raskausajan ja vauva-ajan menevän hetkessä ohi, haluan elää joka hetken
olemalla läsnä arjessa.
Ostin
kaverini innoittamana päiväkirjan, johon kirjoitan raskausjuttuja ja
tulevaisuudessa vauva-arkea. Koetan saada sinne, etenkin vauvan tultua,
kirjoitettua joka päivä jotakin. Arjen ihania asioita, jotka tuovat hymyn
huulille mutta unohtuvat ajansaatossa, ellei niitä talleta mihinkään.
Päivittäinen
kirjoittaminen on aika kunnianhimoista mutta kuuhun kurkotellessani putoan
kuitenkin tähtiin.
Mikä
on sinun sanasi 2019?
Vinkki
(myös minulle): Etten vuoden aikana unohda sanaani, kirjoitan sen ylös
näkyvälle paikalle.
Chears vuodelle 2019! |
Ihanaa
ja ainutlaatuista uutta vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti