Mutta mennään itse asiaan eli Riian maratonin raporttiin.
Tavoitehan oli vaatimattomasti alittaa kolme tuntia, vaikkakin minulla oli jo ennen kisaa fiilikset että alle kolmen tuskin päästän; ekan flunssan jälkeen eivät lenkit sujuneet enää ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Riiassa ajatuksena oli kuitenkin päästä mahdollisimman lähelle kolmea tuntia ja tavoite oli lähteä juoksemaan 4.15 kilsavauhtia eli sillä vauhdilla olisi maraton juostu 2.59.19 aikaan.
Erittäin freesinä sunnuntai aamuna kasin jälkeen odotellaan starttia |
Starttilaukaus pamahti ja jänikset pinkasivat juoksuun, kirjaimellisesti. Ihmettelin, että mitä he niin nopeasti juoksevat mutta ajattelin, että ehkä tässä alussa pitää ottaa kiri (en tiedä miksi), onko joku mäki tulossa, jossa vauhti hiipuu.. Nyt kun jälkeen päin mietin asiaa, niin olin todellakin hölmö. Tiesin juoksevani liian lujaa jänisten perässä (mentiin alle 4 kilsavauhtia) mutta sitten epäilin omaa sykemittaria, omia kropan tuntemuksia ja luotin jänisten juoksuvauhtiin. Jonkin matkaa sinnittelin heidän juoksussaan mutta tajusin etten pysty jatkamaan heidän mukanaan jos meinaan koko maratonin juosta läpi. Hidastin tahtia ja en pystynyt edes pitämään 4.15 vauhtia, ajattelin siinä vaiheessa "ihan sama, yritän juosta niin nopeasti kun vain pystyn".
Missään vaiheessa juoksu ei tuntunut helpolta, vaikka sinänsä jännä, sillä vauhti oli välillä aika "hiljasta" 4.30-4.40 mutta sykkeet eivät millään laskeneet.. Lopettaminen ei kuitenkaan käynyt mielessä, tiesin pystyväni selviytymään tästä matkasta. Jälkeen päin kun miettii, miltä missäkin kohtaa tuntui, niin ei mitään mielikuvaa :D. Muistan 10km kohdilla olin vielä ok vauhdissa mutta puolivälissä v***tti jo suunnattomasti :D. 30km kohdasta en muista mitään ja 37km kohdilla sain pienen energiapiikin ja jaksoin vähän lähteä kiristämään tahtia loppua kohden. Maaliin pääsin 3.07.12 ajassa eli enkka parani 47 sekuntia.
Reitti oli maratonilla tasainen, ainoastaan sillalle noususta tuli ylämäkijuoksua, tietysti me teimme sen neljään kertaan eli kun osa reitistä oli samaa toisella kieroksella. Käännöksiä Riian maratonissa olikin sitten turhan paljon eli teimme täyskäännöksiä reitillä moneen kertaan, täyskäännökset eivät koskaan ole olleet minun juttuni, ärsyttävästi se rikkoo juoksurytmin ja takas vauhtiin pääseminen tuntuu vievän aikaa. Välillä reitti kierteli syrjäisessä paikassa, eikä kukaan kannustaja ollut sinne eksynyt, lisäksi sain ihan itsekseni juosta eli nopeammat oli kaukana edessä ja hitaammat kaukana takana. Inhottavaa oli myös loppukiri mukulakivikadulla, minulla oli hyvä dravi paahtaa loppukiriä mutta koeta siinä nyt mukulakivillä juosta ilman, että pyöräytät nilkkaa ympäri, joten voin kuvitella kuinka hyvältä juoksu näytti..hahha! Tietysti reitti on aina yhteydessä juoksijan filiiksiin eli jos juoksu olisi sujunut paremmin, niin varmasti olisin reittiäkin pitänyt parempana. Eikä reitissä sinänsä vikaa ollut, käännökset ja mukulakivet olivat vain äryttäviä :D. Oli siis paljon hyvää; livemusiikkia, kannustajia, huoltopisteitä oli hyvin reitillä.
Kuten kuvasta näette, suorituksen jälkeen ollaan vielä vähän freesimmän näköisiä kuin lähdössä, naama just ja just erottuu punaisesta taustata :D. |
Vaikkei juoksu mennyt putkeen, niin näillä fiiliksillä tulevaan! |
Aurinkoista viikonloppua, toivottavasti pääset nauttimaan kelistä :)
xxx
-Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti