maanantai 16. marraskuuta 2015

Mummoutuminen on alkanut..

Iphoneni vetelee viimeisiään tai oikeastaan akku vetelee viimeisään, eikä kylmä ilma paranna akun kestoa. Voisin tietysti ostaa uuden puhelimen, sillä eihän älypuhelimien käyttöikä ole montakaan vuotta mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei uuden luurin hankinta ole tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Pystyn soittamaan ja viestittelemään, ainoa asia on ettei akku kestä jatkuvaa puhelimen näpräystä mutta toisaalta tarvitseeko!? Pitääkö minun käydä Facebookissa, instagramissa yms.. monta kertaa päivässä vai riittääkö vähempikin.. Sori vaan, ei somessa ihan niin paljon tapahdu, että siellä tarvitsee jokaista vapaa hetkeä käyttää. Katsoppa kaupungilla seuraavalla kerralla ympärillesi. Jengi kulkee napit korvilla, nenä kiinni puhelimen ruudussa eikä kukaan kuule tai nää ympärilleensä vahingossakaan..

En ole koskaan ihan hyper-aktiivinen somettaja ollut, ennen puhelimen nettiä kävin facessa ehkä kerran viikossa, aina silloin kuin jaksoin koneen käynnistää. Jonkin asteisen riippuvuuden aiheutti vasta puhelimen sovellukset, jotka piippaa suoraan puhelimen näyttöön kaikkia juttuja, joita facessa ja instassa tapahtuu.

 Minulle facebook ja instagram, joita somesta eniten käytän, ovat kivaa lisää elämään. On hauska nähdä mitä tutuille kuuluu, on kiva nähdä heidän lemmikeistään kuvia, kuinka vanhat koulukaverit saavat lapsia ja on oikeasti ihan vain hauska kuulla mitä kaikki puuhailee nykypäivänä.

Minua ei kuitenkaan ihan niin paljoa kiinnosta, kuinka joku jumppaa/pumppaa/ treenaa joka päivä ja tuliko oksennus salilla tällä kertaa tai kuinka helvetin terveellistä safkaa joku vetää.. Ei nämäkään treeni- ja ruokapäivitykset häiritse, jokainen tekee miten tykkää mutta minä skippaan ne päivitykset aika nopeasti, en jää lukemaan tarkemmin. Harvemmin pahoitan mieltäni  kenenkään päivityksistä, vaikka välillä junttejakin mielipiteitä on (tämäkin on minun mielipide), itse en tällaisena urpona (=tietämättömänä) lähtisi spekuloimaan politiikkaa tai jotain muita isoja kysymyksiä, joihin ei oikeata vastausta ole. Mutta jos josku haluaa mielipiteensä ilmaista joka kerta niin "be my guest", mä en niitä kilometrin mittaisia paasauksia tai linkkaamia linkkejä jaksa lukea.

Ärsyttävimpiä päivityksiä ovat ehkä kuitenkin jatkuvat valivali-postaukset! "Töissä on paskaa", "elämä on paskaa", "aina väsyttää" jne.. Toisaalta jos joka päivä hypettää elämän ihanuutta, on sekin mielestäni aika feikkiä. Kyll Joskus oikeesti v***ttaa :D.  Minä pidän somea hyvän mielen, kuulumisien ja infon ehkä myös jossain määrin mielipiteiden jakamispaikkana. Parhaimmat postaukset saavat hymyn huulille, naurattavat tai kertovat elämän tärkeistä hetkistä. Jonkin asteiset valituksetkin ovat hauskoja, kun niihin on piilotettu huumoria mukaan. Meidän ongelmat Suomessa ovat kuitenkin usein aika naurettavan pieniä, sen vuoksi harvemmin itse postaan valitusvirsiä.

Facebook alkaa nykyään olemaan aika out, nyt otetaan kuva kaikesta mitä teet päivän aikana. Snapchat on asia joten en ymmärrä; "tässä mä syön, istun, teen töitä, treenaan, käyn paskalla.. jne" ja otat kuvan siitä ja jaat sen kavereillesi tai tuntemattomille seuraajille. Huoh, ketä kiinnostaa! No, kuulin, että se on hyvä juttu kun snapchatissa kuvat eivät tallennu mihinkään vaan poistuvat tietyn ajan jälkeen. Öö, monet mun kuvat on sellaisia, että haluan pitää niistä muiston itselläni: kuvia tärkeistä ihmisistä, eläimistä tai hetkestä, kuvia reissusta tai jostain kivasta päivästä, jonka haluan muistaa vielä myöhemminkin.

En tykkää tyhjän päiväisestä viestittelystä. En todellakaan jaksa kauaa whatsupissa tai facen messengerissä jauhaa diipadaapaa. Toki, joskus on kiva kysyä kavereilta mitä kuuluu ja hetken aikaa rupatella mutta se, että koko ajan chattaamassa jotain turhan päivästä, niin ei kiitos. Ehkei minulla sen vuoksi ole miljoonaa eri keskusteluryhmää, jossa koko ajan jotain tapahtuu. Luulen, että osasyynä työni vaikuttaa tähän. Minulla on noin 5-6 asiakasta päivässä ja suurimman osan kanssa vaihdetaan kuulumiset, puhutaan diipadaapaa ja parannetaan maailmaa.. Minulla ei ole enää vapaa-ajalla siihen tarvetta (saati aikaa). Haluan mielummin arjessa keskittyä ihan oikeaan elämiseen; kun olen juoksemassa, mä vain juoksen, koiran kanssa touhutessa touhuan vain siinä, ystäviä nähdessä haluan olla vain heidän kanssa.. Mutta minäkään en ole täydellinen, vaan aina välillä sitä havahtuu todellisuuteen; illalla istumme Ramin kanssa sohvalla ja molemmat näprää puhelintaan ihan omassa some-maailmassaan.. Hyvä kun ollaan pari sanaa vaihdettu! No, on kuitenkin puoli voitto huomata tämä ja koetetaan edes keskittyä siinä vierellä olevaan tärkeään ihmiseen, viskata puhelin tai tabletti edes hetkeksi jorpakkoon.

"Taas toi ämmä kuvaa koiraansa".  :D Mun ja Chilin päikkärit <3
Voisin kirjoittaa viiden kilometrin mittaisen postauksen somen vaikutuksesta itsetuntoon mutta jätän sen toiseen kertaan. En ymmärrä joka päiväistä tai tunnin välein otettavia selfieitä.. miksi kuvaisin (yleensä samalla ilmeellä) itseäni monta kertaa päivässä ja kirjottaisin siihen jonkun elämän viisauden.. Miten kuva ja teksti liittyy toisiinsa? Tai että miksi hitossa ottaisin kuvaa perseestäni? Tai vatsalihaksistani?  Toki nämä kuvat ovat minusta hauskoja, minä ainakin hieman nauran niille :D. Luulen kuitenkin ettei postauksen tarkoitus ole naurattaa katsojaa.. Toinen hauska (vaikken sitäkään ymmärrä) on ottaa itsestään pornahtavia kuvia.. Öö, mä en ainakaan kotona hengaa pikkutuhmissa vaatteissa täydessä tällingissä päivittäin tai vaikka hengailisinkin, niin en mä sitä kaikille julkaise somessa. En myöskään tajua miksi mun pitäisi ottaa itsestäni kuvia alusvaatteet päällä, ellen saa alusvaateyhtiöltä rahaa siitä. Mulle on myös aivan sama seuraako kukaan random tyyppi mua instagramissa, enkä myöskään saa kiksejä ällöttävän äijän kommentoidessa: "you are sexy" mun kuvaan. Ehkä mä oon outo ja vanhanaikanen, kun mulle riittää kehut omalta mieheltä pyllystä, tisseistä ja ulkonäöstä.

Voin niin kuvitella kuinka minä tässä kokoajana tipun kärryiltä enemmän ja enemmän (hehhe), mä tykkään olla vähän mummo ja elää ihan live-maailmassa. Some on kiva lisä mutta haluan, että musta jää jälkeen jotain muuta kuin aktiivinen ja kuumia (super-muokattuja tarttis mun tapauksessa olla, hahah!) kuvia julkaiseva somen aktiivikäyttäjä.

En halua kenenkään mieltä pahoittaa tällä tekstillä, tämähän on vain minun mielipide (pilke silmäkulmassa myös kirjoitettu). Ei tissivakoaan kuvaava ihminen ole sen huonompi kuin minäkään, sillä olisihan some-maailma aika tylsä jos sielä olis vaan kaltaisiani käyttäjiä; pelkkiä kuvia ja päivityksiä juoksukisoista, koirasta ja ehkä mukana on satunnaisia kaverikuvia ja muita arjen juttuja. Suosittelen kuitenkin tutkimaan omaa vapaa-ajankäyttöä somessa. Elämä on liian lyhyt siihen, että päivät pitkät koettaisin luoda täydellistä kuvaa itsestäni muille somessa tai siihen, etten pystyisi hetkeäkään olemaan läsnä oikeassa elämässä, kun puhelin piippaa ilmotuksia jokaisesta kommentista tai tykkäyksestä.

Ei  minun todellakaan tarvitse muiden somekäyttäytymistä ymmärtääkään, tuskin moni edes ymmärtää, miksi haluan juosta 42km putkeen, kun sellaisen matkan voisi jo autollakin ajaa ja vielä kuluttaa kallisarvoista vapaa-aikaani tämän "autolla ajettavan" matkan parantamiseen.

Millaiset teidän fiilikset somesta, onko muita mummeleita?


xxx

Mummeli-Minna ;)

2 kommenttia:

  1. Ihana oot niinkun aina! <3 Ja fiksu! Sit ku maki oon melki 27 ni ehka makin viisastun ja mummeloidun ja lopetan sen jatkuvan instapostaamisen ;) Hehhe. Eivais. :D

    VastaaPoista