Jalka kunnossa, kaikki kunnossa

Onnistunut viikko takana ja toivottavasti vielä parempi viikko edessä. Juoksu alkaa jo sujumaan, vauhdit eivät toki vieläkään päätä huimaa mutta energinen fiilis on pääasia. Jalkani on aikas hyvässä kunnossa, lenkillä ei kipua tunnu enää yhtään. JES!  Pientä juimimista huomasin kinesioteippien poiston jälkeen, joten teipit saavat jalassa pysyä vielä pitkään.

Eilen kävin ensimmäisellä pitkällä lenkillä sitten Forssan maratonin. Fiksuna tyttönä päätin lähteä 20km lenkille ilman juotavaa; pullot aina latistavat lenkin vapautta, joten "ei kai siellä nyt niin kuuma ole, että juomaa tarvitsee, nythän on jo elokuun loppu".. No, kello 13 aikaan kun lähtee, parin tunnin lenkille, niin voin kertoa, että kuuma tuli. Ensimmäinen kymppi sujui hyvin mutta toinen puolisko oli jo tuskaisempaa mutta en valita, ihanaa kun on lämmintä. Kylmästä ilmasta ehditään nauttia myöhemminkin..

Juoksuinto on siis löytynyt, eikä sohvaelämästä ole enää tietoakaan mutta huomaan asenteeni hieman muuttuneen: rennompi suhtautuminen treenaamiseen ja ylipäätänsä elämiseen. Kiva mennä lenkille ja nauttia siitä hetkestä tai tottakain kovemmissa treeneissä nauttii vasta jälkimeinigeistä. Kova treeni ei ole kova jos ei yhtään vit**a :D hahha!

Kyllä kelpaa lenkkeillä maisemien puolesta!

Lauantaina voin taata ainakin 40minuutin tuskan, nimittäin tarkoitus olisi juosta 10km kisa Tampereen maraton-tapahtumassa. Kääk!

Pari kuvaa vielä viikonlopun spessureissulta: kävimme siskon pojan kanssa Korkeasaaressa, olipas kiva päivä <3. Kävely kävi kyllä treenistä ja Roni 3v. ei yhtään hävinnyt kahdelle aikuiselle, siinä on tulevaisuuden kestävyysurheilja :D.

Ronin kanssa valmiina päivän seikkailuun

Pojat tutkivat infotaulua

Roni muikeana jätskin jälkeen

xxx

-Minna