Näin se meni Raholan kymppillä

Aikalailla vuosi sitten juostiin Mäntässä 10 kilometriä Serla-hölkässä, jossa aikani oli 40.36. Eilen juoksin tämä vuoden ensimmäisen 10km kisan, Raholan kympillä, aikaan 40.17 eli muutaman sekunnin parannus viime vuoteen. Olen monesti sanonut, että kympin matka on ehkä hirvein ikinä! Sitä ei voi verrata millän lailla maratoniin ja viiden kilsan juoksukin on ihan eri luokaa.. Kymppi on vaan jotain niin hirveetä (kuitenkin sellasille tulee aina ilmottauduttua; ihminen on kummallinen!).

Tapahtumana voin  Raholan kymppiä suositella: reitti oli tasainen ja sielä juostiin (varmaankin) suurimmaksi osaksi hiekkatiellä, joten jaloille hiekka on parempi alusta kuin asfaltti, vaikkakin hieman hitaampi. Huolto pelasi,vaikkei kympin matkalla ihan kauheita huoltoja tarvitse ja ihanaa oli kun maalissa sai mitalin halauksen kera, haleja ei koskaan ole liikaa elämässä.
Sää oli juoksuun hyvä, sade lakkasi juuri ennen lähtöä, eikä tuuli häirinnyt monessakaan kohtaa eli sään piikkiin ei voi epäonnistumisia laittaa. Hahha!

Eilinen juoksu ei ollut mielestäni minulta mallisuoritus, jalkani olivat jotenkin todella väsyneet ja tukkoset, muutenkin tuntui jo aamulla herätessäni, että kroppa on turvonnut ja painava.  Alkuverkka hölkkää tehdessäni tiesin ettei tästä aivan huippujuoksua tule mutta tottakai kaikki haluan peliin laittaa. En tiedä vaikuttiko perjantain 18km lenkki tai kymmennen tunnin työpäivä (ilman kunnolista taukoa) eiliseen väsyfiilikseen mutta jalat eivät vain kulkeneet halutulla tavalla.
Tällaisia väsyneitä päiviä tulee aina välillä mutta ei haittaa, uusia mahdollisuuksia tulee ja plussaa siitä, että kympin kisasta ei tarvitse montaa päivää palautua eli enemmän harmittaa jos maratoni menisi mönkään.

Valitettavsti minulla ei ole kuvia tapahtumasta, sillä kisan jälkeen oli hieman kiirus töihin, joten aika nopeasti kytkin nousi Tesoman jäähallin parkista juoksun jälkeen. Myöskin olisi ollut kiva antaa jotain tilastoa sykkeistä mutta sykevyönikän ei ollut yhteistyöhaluinen. Juoksun jälkeen kelloni väitti, että keskisyke oli 126 ja maksimi olisi ollut 156.. Rohkenen hieman epäillä sykemittaria :D. Ihan ei PK- sykkeillä menty, sen voin vannoa.

Tänään olikin sitten parempi päivä. Peruslenkki meni aika mukavasti, toki ei lujaa tehnyt mieli juosta mutta ihan kivasti kulki. Huomista hierontaan odotan kuin kuuta nousevaa, joten eiköhän ensi viikolla jaloilla pääse taas kirmailemaan vähän lujempaakin. Muuten tämä päivä on ollut aikas ihana; ulkoilua ja rentoa menoa. Kävin Ramin kanssa nurtsilla harjottelemassa yhtä kesän jooga tavoitetta: päälläseisontaa! Pysyin ehkä sekunin ilman tukea eli harjotukset jatkuvat..  Myöskin jätskikausi korkattiin laukontorilla! Se on kuulkaas kesä ny <3.

Lootusasento on kans tavoitelistassa, vielä ei ihan taivu

Mut ei haittaa, tää on kivaa

Suklaatahan ei voi koskaan olla liikaa

xxx

-Minna