Edelleen olen sitä mieltä ettei kipeänä saa juosta mutta jälleen korostan oman kropan tuntemista; minulla ei ollut kuumetta missään vaiheessa, eikä kurkku ole ollut kipeänä. Ainoastaan kirkasta räkää (haluatteko vielä tarkemman kuvauksen..) nenä vuotaa ja tukkoisuutta oireena. Kyllä kai nyt noilla oireilla voi yhden 21km juosta..
Launtai valkeni pilvisessä ja hieman sateisessa kelissä, asteita piti ilmatieteenlaitoksen mukaan olla 11, joten eiköhän shortseissa ja t-paidassa pysty juoksemaan. Jep, niimpä! Saavuin Lempäälään ja ensimmäiseksi kaduin asuvalintaani: "täälähän on ihan sairaan kylmä!!" No, ei auta enää itkeä, vaan juosta niin lujaa ettei kylmyys tule! Onneksi olin hanskat ottanut matkaan, sillä ne pelastivat aikas paljon. Sori vaan, "asukuvia" ei tule tästä kisasta, kun olin ilman huoltajaa matkassa, eikä nuo selfiet ole ihan minun jutuni.
Olin päättänyt kokeilla lähteä juoksemaan 4.20 vauhtia ja heti alkuun se tuntui todella hyvältä, pystyin kiristämään vauhtia ja edelleen tuntui hyvältä. Aikalailla koko matka meni hyvillä fiiliksillä, missään vaiheessa ei tullut epätoivoa tai muutakaan kurjaa fiilistä. 14 km jälkeen alkoi matkan soratieosuus, mikä ei todellakaan ollut minun lempparivaihe. Kenkinä minulla oli Asicsen Hyperspeedit, joissa pohja on aika ohut. Siinä sitten soralla juostessa kaikki kivet tuntuivat kenkien läpi, hirveen kiva filis! Seitsemän kilsaa piti sinnitellä soratieosuutta, joka olikin varmasti hitan taival koko matkalla.. No, hengissä siitäkin selvittiin ja pääsin maaliin. Kymyys ei haitannut juoksua lainkaan, oikeastaan oli ihan hyvä olla. Tuuli puhalsi voimakkaasti paikkapaikoin mutta en kokenut sitäkään väsyttävänä tai okei, ehkä loppumetrit vastatuleen oli suoraan sanottunua pyllystä! :D
Sykemittarin mukaan aika hyvin pysyin omalla VK-sykkeillä (vauhtikestäyys): keskisyke oli 175 ja huippu oli 191. Hirveitä mättöjä ei puolikkaan jälkeen vedetä, sillä kaloreita kului minulla vain 883kcl :D.
Puolikkaalle ei mitään erikoisempi valmisteluja tarvitse tehdä mutta täytyy sanoa, että tällä kertaa en valmistellut edes sitä vähää, jota olen ajemmin tehnyt, sillä vasta aamulla tiesin flunssani kunnon ja uskallanko lähteä juoksemaan. En jännittänyt, en syönyt yhtään enempää, en juonut urheilujuomia ennen. Toki minulla aina vatsa "jännittää" eli aamulla tarvitsi vessassa käydä normaalia useammin mutta muuten ei mitään! Mitä paremmin on treenannut pohjalle sitä luottavaisemmalla mielellä astutaan starttiviivalle. Ei siis tarvitse "rukoilla" jumalia puolelleen onnistuneeseen juoksuun, kun tietää tehneensä paljon töitä ja kova työ tuottaa tuloksia, oli planeetat sitten missä asennossa tahansa.
Tästä siis jatkan innokkaana kesää kohti ja toivotaan lisää uusia ennätyksi. Peukut kuitenkin pystyyn, ettei minun enää tarvitsisi arpoa flunssan kanssa.. Eli ei kiitos enää räkäisiä juoksukisoja!
Ainiin, siis minän olin naisten yleisen sarjan voittaja ja parhaimmat palkinnot tähän mennessä, kiitos LeKi! Takki tuli aivan tilauksesta, olen pitkään jo miettinyt uuden ostamista mutta nyt ei sitten enää tarvitse sitä murehtia. Myöskin Nonamen matkalaukku tulee käyttöön, varsinkin sitten niille ulkomaan maratoneille, joita on monta edessä ;).
Yhden tutun kanssa sielä palkintojen jaossa vitsailimme, että hyvähän tässä on meidän voittaa, kun oikeat juoksijat juoksee Imatralla SM-maastoissa! Hahha! no, saatimpa me "wannabeetkin" tuntea ykkössijan huumaa! :D
Yhden tutun kanssa sielä palkintojen jaossa vitsailimme, että hyvähän tässä on meidän voittaa, kun oikeat juoksijat juoksee Imatralla SM-maastoissa! Hahha! no, saatimpa me "wannabeetkin" tuntea ykkössijan huumaa! :D
Chili halusi tulla myöskin kuvaan palkintojen (takin ja matkalaukun) kanssa |
xxx
-Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti