sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Voihan akilleen kantapää!

"Kaikki hyvä loppuu aikanaan".. Viime perjantaina se alkoi, nimittäin jäätävä akillesjänteen kipu! Oikea akilleeni on ollut "juoksu-urani" heikoin lenkki.  Keväällä 2012 treenasin Tukholman maratonille ja silloin jouduin olemaan poissa lenkkipoluilta lähes kaksi kuukautta, sillä akilleeni oli aikas mukavasti tulehtunut: se narskui ja rutisi liikkeessä.. Ei ollut lainkaan kiva! Siihen ei auttanut muuta kuin totaalilepo juoksusta ja kaikesta, joka tuntui akilleessa. Kävin ihan urheilulääkärillä (yksityisellä) mutta hänellä oli hyvin vankka mielipide, ettei juosta kannata kuin korkeintaan 30-40km viikossa jos haluaa säilyttää terveen kropan. Tuollaisilla kilometrimäärillä ei kauhean hyväksi tai nopeaksi juoksijaksi kuitenkaan tulla..Juoksemaan oppii vain juoksemalla.

Onneksi samanlaista vaivaa ei akilleessa ole sen jälkeen ollut (tässä samalla koputan puuta). Viime syksynä kuitenkin akilles alkoi taas kipuilemaan, parin vuoden tauon jälkeen ja tietysti juuri ennen Berliniä. Onneksi ikävä vaiva häipyi parin päivän levolla. Jälleen jänteen kipu saapui seuraani tällä viikolla; ensin pienellä varoituksella, jolloin päätin korvata lenkin crossarilla. Monen päivän (lue: kahden päivän) juoksemattomuuden jälkeen lähdin tänään lenkille, joka osottautui todellakin virheeksi. Ensinnäkin keli oli aivan kamala; etureidet huusivat hoosiannaa, kun jalan työntövaiheessa ei ollut tuolla loskassa minkäänlaista pitoa, taivaalta satoi märkiä tiskirättejä, tuuli puhalsti todella hyytävästi ja lisäksi huomasin puolessa välissä matkaa, että minulla on karmea nälkä! Niin ja tottakai oikeata akillesta alkoi särkemään puolessa välissä lenkkiä jäätävästi. Selvisin lenkistä ja sen jälkeen onkin nilkutettu kävellessä. Hienoa työtä Minna, onnistuit pahentamaan vammaa!

Nastalenkkarini ovat aika ohuella pohjalla, joten se rasittaa akilleita enemmän kuin esimerkiksi trainereilla juostut lenkit, viime aikoina ovat kelit kuitenkin vaatineet nastoja. Arkielämässä käytän oikeastaan Niken Free lenkkareita ja niillä kiidän paikasta toiseen eli jälleen tasaisella ja ohuella pohjalla mennään, lisäksi teen töitä villasukissa. Ratkaisu akillesten hyvinvoinnille olisi käyttää korkokenkiä! Akilles pääsisi silloin hiukan huilimaan, kun kantapään alla on korkoa. Voitte kuitenkin vain arvata kuinka usein käytän korkkareita...

Pohkeiden venyttelyt ja muutenkin lihasten huolto on myös plussaa vammojen ehkäisyssä mutta tietysti juoksu on aina kuormittavaa eli joskus niitä vammoja vain tulee, on siis himmattava ja paranneltava vamma rauhassa, toki treenata voi muillakin keinoilla eli saa nähdä jouduinko jonkun aikaa vemputtaan crossaria, polkemaan pyörää yms.. Hiihtämäänkin voisi mennä JOS kelit paranee, tuonne sohjoon en halua mennä!

Nakitin Ramin ottamaan muutamat kuvat pohkeiden ja samalla myös akillesjänteiden huoltoon. Hyödyntäkää vinkkejä ennen kuin vaiva edes alkaa..


Pilatesrullalla rullailu. Rullaile hitaasti yksi pohje kerrallaan ja jää siihen mukavalta (kipeimmältä) tuntuvaan paikkaan ja voit sitten siinä hieman "nytkyttää" rullalla: ai että tekee kipeetä!


Perusvenytys akillesjänteelle: koetat saada kantapäätä lattiaan.


Täytyy myös muistaa huoltaa jalkapohjien pieniä lihaksia. Paina kunnolla jalalla ja rullaile palloa jalkapohjien alla. Jos joku jalkahoitaja lukee tätä, niin oon vähän huonosti rasvaillu jalkoja eli jalkani eivät ehkä ole ihan oikeasti esittelykunnossa :D.


Kun kipu vaivaa, niin kinesioteippi on hyvä apuväline. Ramista on syntynyt tässä parissa vuodessa todella taitava teippaaja <3. Tämä teippi on jo parhaat päivänsä nähnyt, sillä se on ollut jalassa jo hetken aikaa..
Voisin myös joskus opettaa täälä blogissa, että miten teipata akillesjänne!? Vai mitä mieltä olette?

Tietysti muita hyviä juttuja on akuuttikivussa kylmähoito ja kompressiosukkien tai -säärystimien käyttö. Ennaltaehkäsyssä tietysi hieronta ja oman kunnon mukainen treenaus. :D

Tällaista tällä kertaa, hyvää viikkoa!


xxx

-Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti