perjantai 21. marraskuuta 2014

Vaikeat aamut

Nopeasti hujahti kahden viikon mittainen juoksutauko ja voin rehellisesti sanoa ettei aika käynyt kertaakaan pitkäksi.. Toki sitä välillä koiralenkillä katsoin ohikiitäviä juoksijoita "kateellisena" ja teki mieli lähteä itsekkin kirmailemaan mutta muuten aikalailla nautin nukkumisesta pidempään aamuisin. Toki minun tuli punttitreeniä ja korvaavaa treeniä muutaman kerran viikossa vedettyä mutta kaiken kaikkiaan minulla oli hyvin leppoisat kaksi viikkoa, enkä edes jaksanuy kämppääkään sen kummemmin puunata, vaikka ajattelin.

Uni tuli kyllä tarpeeseen! Ensimmäisen lepoviikon nukuin kuin tukki ja heräsin vasta kellon soitua. Toisella viikolla aloin kuitenkin heräilemään jo ennen kellon soittoa eli varmaan sain kivasti univajeet nukuttua, taas jaksaa vuoden treenata :D.

Tällä viikolla sitten palattiin ruotuun; aamuheräämisiin ja -lenkkeihin. Voisi kuvitella, kuinka askel ja mieli on kevyt levon jälkeen.. NOT! Tiistaina juoksin 12km ja rehellisesti sanottuna ensimmäinen 6km tuntui kuin olisin  juossut ekaa kertaa elämässäni, aivan kamalaa! Ei tietoakaan flow-tilasta, saati "höyhenen kevyestä" askeleesta.. Onneksi viimeinen kuusi kilometria sujui jo paremmin, joten ihan toiveikkaana ollaan vielä juoksun suhteen.. Hahha!

Eikä siinä vielä mitään jos eka lenkki ei nyt niin ihanaa ollut mutta miten ihmisestä tulee niin nopeasti laiska ja mukavuudenhaluinen.. Treenaa melkein joka päivä vuoden ajan mutta vedä vähän iisimmin pari viikkoa, niin sen jälkeen olet taas laiskistunut lähtöpisteeseen.. Tarkoitan siis sitä, että miten vaikeata se lenkille lähtö oli tiistaina! Voin rehellisesti sanoa, ettei sitten kiinnostanut yhtään! Kellon soidessa teki mieli jäädä nukkumaan ( nousin silti mutta siihen meni 20min aikaa), pirtelöä syödessä teki mieli vain jäädä Ipadilla surfaileen nettiin, vielä lenkkareita jalkaa pukiessani mietin ettei sitten hyvään huvita..

Tänään onneksi oli jo paljon onnistuneempi aamu ja lenkki. Juoksin jälleen 12km mutta todellakin eri fiiliksellä kuin tiistaina. En tiedä johtuiko se levosta vai salitreeneistä vai eilisestä kiropraktikko käynnistä mutta ihan kuin olisin juossut paljon paremmin kuin aikaisemmin (tiedä sitten näyttikö se ulkopuolisen silmin kuinka hyvältä :D). Askel oli kevyt ja koko lenkki meni lähes flow:ssa, vauhti ei toki vielä päätä huimannut mutta kropalla menee pari viikkoa tottua taas juoksuun, sama aika menee varmasti mielellä eli edessä on vaikeita aamuheräämisiä lenkille ja kamppailuja laiskan ja reippaan Minnan välillä. Haha!



Reipasta viikonloppua!

xxx

-Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti