Aktiivista lepoa ja liike on parasta lääkettä

Miten nämä päivät voikin hujahtaa niin nopeasti ohi!?! Elämä HCR:n jälkeen on sujunut hyvin, jalat toimivat ja intoa on juosta! Jatkuva nälkä vain vaivaa.. Onko kenelläkään muulla samaa ongelmaa? Ihan normaalisti on koko viikon tullut syötyä, niin on todella kumma juttu, kun vatsa ei vaan meinaa täyttyä! Vähän alkoi jo jännittämään Suvi-ilta ja maratoni, siihen on vajaa kuukausi!!!

Keskiviikkona tuli kauhea hinku päästä juoksemaan portaita, en kyllä tiedä miten on mahdollista himoita rappujuoksua mutta näin kävi.. Ei auttanut muu kuin kirmata Pyynnikille ja rappusiin! Ihan niin reipas en ollut, että olisin juossut Pispalan portaisiin mutta kyllä ne Pyynikin näkötornin raputkin ihan riittävät ovat porrasjuoksuhimoon! Ettei ihan liian helpoksi käy, niin päätin juosta mäen ylös ja siitä suoraan portaat ylös. Ai, että oli mukavaa <3.

Se on lepopäivä tänään! Mitä käytännössä lepopäivä tarkoittaa? Yleensä minulla lepopäivä on maanantaina ja se ei oikeastaan tarkoita mitään :D.. Saan nukkua ehkä tunnin pidempään kuin muina arkipäivinä, kun ei tarvitse mennä aamulla lenkille tai sitten herään normaaliin aikaan mutta Chili saa silloin tavallista pidemmän aamulenkin. Täytyy kuitenkin myöntää, että usein olen ottanut asiakkaan tavallista aiemmin, kuten myös tänään, joten lenkin sijasta menen töihin. Jep, that's me! :D

Pitäisikö lepopäivänä maata vain sohvalla ja syödä? En usko, ei ainakaan toimi mulla! Itse huomaan, että jalat palautuvat paremmin kun tekee todella kevyttä aerobista ( ei voi treeniksi oikeastaan kutsua). Koiran kanssa pitkät kävelylenkit palauttavat koivet huippuhyvin! Siihen päälle vielä rullalla rullailut ja venyttelyt, niin kroppa vetreä kuin mikä! Toinen toimiva juttu on vesijuoksu, avaa aivan varmasti tukkoiset koivet.

Maisemakuvausta koiralenkillä: sillon mennään niin hiljaa, että ehtii nauttia luonnosta ;)

Ihminen on luotu liikkumaan, joten urheilit tai et niin hyötyliikuntaa pitää harrastaa! Raput hissin sijaan,  autolla ei tarvitse aina ajaa oven eteen; kävellen ja pyörällä pääsee. Jos on niin hektinen elämä ettei "ehdi" liikkua, niin kannattaa miettiä miten voi työmatkat/kaupassa käynnit yms. hyödyntää. Liike on lääke moneen vaivaan, siitä ei pääse yli eikä ympäri!

 Ramille tuli esimerkiksi todella paha noidannuoli selkään muutama viikko takaperin. Lääkäri määräsi saikkua ja relaksantteja selälle. "Lääkevastaisia" kun olemme, niin Rami halusi mielummin olla ilman ja päätti kokeilla mitä rauhallinen kävely pehmeällä alustalla tekee.. Ja heti hän huomasi selän olevan parempi! Selkäkivuillehan pahin vaihtoehto on makaaminen, pitäisi vaan heti päästä liikkeelle. Laitoin Ramille vielä kinesioteipit ja hieroin selän perusteellisesti muutama päivä myöhemmin.. Avot ja selkä on taas iskussa! Ei tarvittu kolmiolääkkeitä tai edes buranaa, piti nähdä vähän "vaivaa" ja aikaa niin selkä saatiin täysin kuntoon.. Nyt Ramilla on erityishuomiossa takareisien ja pakaroiden venyttely sekä rullaus, jottei noidannuoli pääse enää yllättämään. Kroppaahan pitää jatkuvasti huoltaa ja hoitaa, ei auta varastoon liikkua tai venytellä, valitettavasti!

Joskus tietenkin kipu voi olla niin sietämätöntä, että lääke on se ensimmäinen vaihtoehto mutta varmasti monessa tapauksessa lääkkeen sijasta tai kanssa liike olisi ollut yhtälailla toimiva lääke. Turhan moni kuitenkin vain nappaa napin nassuun ja on tyytyväinen tai valittaa kun kaikki paikat prakaa..

PUS <3 

xxx

-Minna