sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

hei hei mitä kuuluu..

Mitä kuuluu? Yleisin kysymys tutulle/kaverille yms.. Vastaus on: hyvää, kiitos!
No, kerron nyt hieman tarkemmin..
Viikkoni on sisältänyt jumisia koipia, väsymystä, nälkää ja todella jumisia koipia.. :D
Heh! Eli vähän on taas väsymystä havaittavissa, viimeisiä kovia treenejä vielä vedellään ensi viikko ennen h-hetkeä ja töitä on mukavasti tullut tehtyä siihen samaan syssyyn.. Päivien kokonaiskuormitus on siis ollut aika kovaa mutta olen kuitenkin vanhasta vähän viisastunut ja aloitan nykyään työpäiväni hieman myöhemmin jos tarvitsee töissä kahdeksaan asti painaa (entinen Minna olisi aloittanut työt normaalisti ja painanut kepeästi kellon ympäri), silti illalla on ollut aika lailla "rikki, puhki, poikki -olotila". Nämä pienet väsymyspäivät kuuluu elämään, joten ensi viikkon mennään paremmalla mielellä, turha siis jäädä mennyttä vatvomaan!



Jalatkin ovat olleet aika väsyneet, etenkin alkuviikon tuntui, etteivät ne aukea millään.. Ihan kuin olisi kahdella puupötkylällä kävellyt! Rullailut, kävelylenkit, venyttelyt ja ei mitään apua. Hieronta-aikaa ne vaatisivat mutta sinne pääsee vasta viikon päästä. Onneksi, aika parantaa haavat ja tänään jaloissa olikin jo ihan hyvä fiilis <3 jes!

Ennen maratonia on minulla ollut tapana vetää 30km:n lenkki, ihan vain fiilistellä, että enää 12km siihen päälle, niin sit on täysmara -piece of cake! ;). Tänään oli sen lenkin vuoro ja erittäin hyvällä fiiliksellä meni, rullasi hyvin ja eikä väymys painanut. Asiaa tietysti auttoi, kun oli kaveri lenkillä mukana.. Mitäs sitä sunnuntaiaamuna parempaa tekemistä keksisi kuin lähteä juoksemaan Pyhäjärvi ympäri 9.30 aamulla.. Ei tietysti mitään muuta! Uskokaa tai älkää, meillä oli kivaa!!


Yhteenvetona mitä kuuluu: töitä, lenkkiä, ruokaa ja tietysti myös ihania hetkiä kotona ja arjessa <3.. Eli perusarkea, joka on sitä parasta elämässä! Pitää arvostaa arjen pienen pieniä iloja: ruoka onkin valmiina, tiskit onkin tiskattu, kaupassa onkin käyty, koiran hännäheilutusta; aitoa iloa, kun saavut kotiin.. ja onhan näitä.. Voisi luetella vaikka kuinka monta A4-sivua! 

Mulle siis kuuluu ihan hyvää, kiitos!



xxx

-Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti